MRL-56
Omistaja: Onni Sarjonmaa, Halikko
Vanha aurausauto taas loistossaan. Onni Sarjomaan entistämä Volvo Titan 395 vuodelta 1956 on komea näky. Kiitokorin aikoinaan rakentama ohjaamo poikkeaa selvästi Volvon omasta. Autolla on ajettu hiukan yli 81000 km. Takapäässä ovat vielä paikoillaan alkuperäiset Y-Hakkapeliitat, eteen on turvallisuussyistä vaihdettu Michelinit. Alkuperäinen Nokian Super Express on vararenkaana. Auran kiinnityspuskuri sekä Titan-kyltti löytyivät romukaupasta.
Sarjomaa kertoo, että hänen Volvo Titan -kuorma-autonsa on valmistettu vuonna 1956. Se saapui samana vuonna Suomeen kahden sisarensa kanssa ja päätyi TVH:n huomaan. Kolmi-kosta Sarjomaan ajokki joutui auraustöihin Malmin lentokentälle, kun taas muut kaksi pantiin Porkkalaan tietöihin. Miehityksestä juuri vapautuneella alueella oli panssarivaunujen jäljiltä sen verran kantavia teitä, että niillä voitiin ajaa noinkin raskailla kuorma-autoilla.Ilmeisesti jossain vaiheessa ilmailuhallitus otti itse hoitaakseen kaikki lentokenttätyöt. Aluksi Titan jatkoi aurauksiaan Malmilla, kunnes suuremmat ja vahvemmat kuorma-autot syrjäyttivät sen tehtävästään.
Sen jälkeen Titan sai päälleen vesisäiliön ja autoa pidettiin lentokentän palokunnan vara-autona aina vuoteen 1979 saakka. Silloin ilmailuhallitus myi sen huutokaupassa Joroisista kotoisin olevalle Ahti Auviselle. Titan seisoi taivasalla peräti vuoteen 1993, jolloin Onni Sarjomaa osti sen. Kova hinku museoautoharrastukseen johti siihen, että auton kunnostustyöt saatiin päätökseen jo seuraavan kevään loppuun mennessä.
Kesäkuun alussa Titan oli jo museorekisterissä. Ei tässä mitään kovin suuria ollut, Sarjomaa vähättelee korjaus-urakkaansa. Hän rakensi kuitenkin kokonaan uudestaan auton lavan ja käytännössä ohjaamonkin, jonka Kiitokori Oy oli aikoinaan tehnyt.
Takaseinän pelti oli täynnä lommoja, ja puuosat murenivat sormiin. Myös ovien alaosat olivat lahot. Auton alustan hiekkapuhalsin ja maalasin. Onni Sarjomaa ei ole ollut koskaan kuljetusalalla, mutta muuten kylläkin läheisesti tekemisissä kuorma-autojen kanssa. Armeijassa hän palveli autokomppaniassa. Sen jälkeen Sarjomaa oli Suomi-Trailer Oy:ssä rakentamassa perävaunuja ja vetämässä muutaman vuoden korjaamopuoltakin, ennen kuin perusti oman raskaan kaluston korjaamonsa, jota johti kaikkiaan 29 vuotta. Siksi entistämiseen tarvittava ammattitaito ja työkalut eivät olleet ongelma.
Vaikeampaa oli löytää joitakin kadonneita alkuperäisosia. Piikkiön romuttamosta löytyi vielä yksi alkuperäinen auran kiinnityspuskuri, ja pihistetty Titan-kylttikin saatiin pelastettua toisesta romukaupasta. Sarjomaa on ollut autoineen monissa museoautojen kilpailuissa, ja ykkös-palkintoja on ropissut mukavasti. Tuorein saavutus kesällä oli Forssan Piknikistä jo toistamiseen napattu ensipalkinto. Onni Sarjomaa kertoo, että Suomesta ei ole löytynyt toista 395-tyyppistä Titania, vaikka niitä ilmeisesti aikoinaan tuotiin maahan kymmenittäin. Hänen tapaamansa muut Titanit ovat tyyppiä 495.
Tämä 395 on perusmalli, jossa ei ole turboa eikä ohjaustehostinta ja jossa on nestejarrut paineilmajarrujen sijasta, muistuttaa Sarjomaa. Yksi erikoisuus kuitenkin on: hiekoituslaitteet. Sarjomaa kertoo, että monet nuoremmat automiehet luulevat hiekoitinta uudeksi keksinnöksi. Kuitenkin Titaniin asennetut laitteet ovat niinkin kaukaa kuin vuodelta 1955. Sähkömagneettisesti toimivat hiekoittimet ovat ruotsalaisten Forssin veljesten rakentamat. Veljeksillä oli Halikossa perävaunutehdas aina 70-luvun lopulle saakka. Se selittää sen, että Forssin hiekoittimiakin tuotiin aikoinaan runsaanpuoleisesti Suomeen.
Teksti lainattu Volvo Visiitti -lehdestä 2/2004, sen on kirjoittanut Lauri Karvonen Tietoja Volvo Titanista Titan-malli syntyi vuonna1951. Volvon historiassa Titan on erityisen tärkeä siksi, että siitä tuli ensimmäinen kuorma-automalli, jossa käytettiin turboahdinta.
Saksalainen Eberspächer yritys oli onnistunut kehittämään tarpeeksi pienen turboahtimen, niin että sitä voitiin ryhtyä kokeilemaan kuorma-autokäytössä. Vuoden 1954 syksyllä laskettiin liikkeelle testiautojen sarja. Ne pärjäsivät niin hyvin, kuorma-autokäytössä, että turboahdettujen kuorma-autojen valmistusta jatkettiin keskeytyksettä. Ajan myötä yhä useammat Volvon mallit varustettiin turbolla. Viimeinen vapaasti hengittävä kuorma-auto malli valmistettiin Volvon tehtailla vuonna 1980.