Veteraanikuorma-autoseura ry on valtakunnallinen, vuonna 1987 perustettu vanhojen tavara-autojen ja muiden hyötyajoneuvojen säilyttämistä, sekä näihin liittyvän perinteen ja historiatiedon tallentamista edistävä harrastajajärjestö.
Tavoitteittensa toteuttamiseksi seura kerää ja tallentaa alaan liittyvää materiaalia, sekä tuottaa kuorma-autoperinnettä, ajoneuvojen entistämistä ja kuljetuskulttuuria käsitteleviä kirjallisia julkaisuja ja AV-tallenteita.
Näkyvintä toimintaa ovat kolme kertaa vuodessa järjestettävät, erittäin suositut matka-ajot eli keikat eri puolille Suomea.
Veteraanikuorma-autoseuran jäsenmäärä on 1082 (31.12.2021), joista kannatusjäsenyrityksiä on 125.
Seura on suurin Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliitto – SAHK ry:n 30:sta itsenäisestä jäsenseurasta. SAHK:n jäsenseuroissa on noin 7900 henkilöjäsentä.
SAHK kouluttaa ja rekisteröi autohistoriaan perehtyneitä ja näiden entisöintiin erikoistuneita museoajoneuvotarkastajia. Vetkuun kuuluvat tarkastajat ovat erikoistuneet raskaan kaluston tarkastuksiin.
SAHK:n ja viranomaisten yhteistyönä ovat aikanaan syntyneet useat harrastustoimintaa tukevat päätökset, kuten museoajoneuvopäätös, MR-rekisteritunnukset, museoajoneuvojen katsastusjärjestelmä, ajoneuvoveron alentaminen, sekä dieselveron ja käyttömaksun poistaminen museoajoneuvoilta.
Nykyisiin museoajoneuvojen rekisteröintiä koskeviin ohjeistuksiin voi tutustua Liikenteen turvallisuusvirasto Traficomin sivuilla.
Mikä ihmeen Vetku?
Kirjoittanut Olavi Piiparinen, 1993
Harrastuksia täytyy ihmisellä olla varsinaisen toimeentulotyön vastapainoksi ja elämän sisällöksi. Harrastamisen lajeista ei ole puutetta, aiheita on varmasti lukemattomia.
Yksi harrastuslaji on vanhat autot ja ajoneuvot. Laji on laaja: voi erikoistua henkilöautoihin, moottoripyöriin, traktoreihin, mopoihin; henkilöautoista löytyy ”alalajeja” kiinnostuksen mukaan: todelliset veteraanit, youngtimerit, itä- tai länsiautot, englantilaiset, saksalaiset, ranskalaiset jne.
Vanhojen autojen harrastaminen on parin viimeisen vuosikymmenen aikana lisääntynyt valtavasti. Toiminta on selkeästi organisoitua ja järjestäytynyttä. Eräs uusi osa-alue on tullut mukaan erikseen järjestäytyneenä vajaat kymmenen vuotta sitten: kuorma-, hyöty- ja sotilasajoneuvot. Homma sai ensimmäisen impulssinsa v. 1986, kun Suomen Kuorma-autoliitto vietti viisikymppissynttäreitään Espoossa. Tilaisuuden erääksi oheistapahtumaksi oli järjestetty päivittäiset vanhojen kuorma-autojen esittäytymisajot Senaatintorilta Espooseen. Mukana oli muutamia yksittäisten liikenteenharjoittajien entistämiä kuorma-autoja sekä Kuorma-autoliiton Sisu v. 1936.
Kun kuorma-autoharrastajat tapasivat näin ensimmäisen kerran ”yhteisen” tapahtuman myötä, heitti joku ajatuksen oman yhdistyksen perustamisesta.
Oivallus sai heti innokkaan kannatuksen. Niinpä sovittiin, että vuoden kuluttua Kuorma-autoliiton seuraavassa vuosikokouksessa Kuopiossa pidettäisiin perustava kokous.
Näin tapahtuikin ja 6.6.1987 syntyi Veteraanikuorma-autojen Seura. Perustamiskokoukseen osallistui 14 henkilöä. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Eino Sinkko Lappeenrannasta. Hänen toimikauteensa 1987-1988 sattuivat uuden yhdistyksen tyypilliset käynnistysrutiinit ja tulevan toiminnan suunnittelu. Hyvät olivatkin suunnitelmat, sillä seuraavan puheenjohtajan aikana (Olavi Piiparinen Joensuu, 1989..1991) oli helppoa lähteä valmiita ,,viitoituksia” pitkin tekemään seuran toimintaa tutuksi suurelle yleisölle.
Tätä toteutettiin Pitkällä Keikalla 1989 Rovaniemeltä Lappeenrantaan sekä Petsamon kuljetusten muistoajolla 1990. Molempien ajojen ”henkinen isä” oli Olavi Sallinen, eräs seuramme ”peruskivi”. Toinen erikoisesti mainittava ”tuhannen asian tekijä” oli molempien tapahtumien ajomestari Olli Blomberg, mies, joka tietää autoista lähes kaiken. Molemmista ajoista tehtiin videotallenne, joista Petsamon Keikasta tuotettu on levinnyt ympäri maata mm. moniin kirjastoihin. Kuvatusta aineistosta tehtiin myös TV2:lle Petsamon kuljetuksista kertova dokumenttiohjelma, jossa esiintyi runsaasti seuramme jäseniä ja heidän autojaan. Julkistaminen ja toiminnan esittely onnistui hyvin!
Veteraanikuorma-autojen seura (nykyisin jo ry.) on valtakunnallinen erikoisalueen harrastajien yhteenliittymä. Se on siitä erikoinen, että suuri osa toiminnasta (autojen entisöinti ja kunnostaminen) tapahtuu pitkälle yksilötyönä eli ei vaadi esim. yhteisiä kokouksia. Yhteydenpitoa toki syntyy jäsenten kesken mm. osatiedusteluina ja neuvojen kysymisinä, mutta ne voi mainiosti hoitaa nykyajan viestimillä.
Toinen puoli – se näkyvä – toteutuukin erilaisten joka vuosi järjestettyjen kokoontumis- ja matka-ajojen kautta, joiden aikana voidaan tavata mukavia saman asian harrastajia, tutkia ja vertailla tehtyjen työtuntien tuloksia jne. Tämä on se hauska puoli, se on harrastuksen sadonkorjuuta!
Jäsenen tulisikin mitoittaa omat odotuksensa seuran toiminnasta edellä olevan mukaan, koska valtakunnallinen, hajasijoittunut toiminta ei voi koskaan tuottaa samantapaisia tuloksia harrastajalleen kuin suppealla alueella toimiva automobiiliyhdistys. Muistakaamme, että ajoneuvojen entistämisessä olemme pikkutarkkoja, mutta näkyvässä toiminnassamme suurten linjojen toteuttajia!
Toiminnassa on lisäksi erittäin tärkeä puoli hyötyajoneuvohistorian tallentaminen sekä teknisen että myös maamme historian kannalta. Ei ollut liian aikaista perustaa seuraamme tätäkin puolta tallentamaan ja vaalimaan, sillä kovin vähän on jäljellä itsenäisyytemme alkuaikojen kalustoa. Samoin 1950 -luku, maamme jälleenrakentamisen aika, ”uusiokäytti” lähes kaiken sen ajan kuorma-autokaluston mm. traktorien perävaunuiksi. Onneksi jäsentemme toimesta on kuitenkin useammasta autosta saatu näyte tallennettua.
Kirjallinen historian tallentaminen on myös hyvällä alulla, sillä Petsamon Keikan yhteydessä seura toimi tuottajana kirjaselle, joka kertoo oleellisen Jäämerentien elintärkeistä kuljetuksista v. 1941. Kuka tietää, vaikka alkaisimme täydentää kirjallista tuotantoamme muillakin kuljetus- ja ajoneuvohistoriaa käsittelevillä tuotteilla..
Seura on lyhyen olemassaolonsa aikana saanut paljon aikaan, kun tuloksia mitataan em. perustein. Tärkeintä on, että se toimii saman asian harrastajien yhdyssiteenä, jona se on erinomaisesti täyttänyt odotukset. Siitä eteenpäin yksilötason odotusten toteutuminen on paljolti jäsenen omassa varassa: mikä harrastus antaa harrastajalleen samassa suhteessa kuin siihen panostaa eli miten aktiivisesti osallistuu esim. toiminnan ideointiin jne. Jäsenmaksu ei ole ainoa panostusmuoto!
Hyvin alkaneen toiminnan tulokset ovat aktiivisen jäsenkunnan sekä toimeliaiden ja idearikkaiden johtokuntien ansiota. Kehittyköön harrastuksemme taso edelleen menestystä nykyiselle puheenjohtajalle (Veikko Hoppula, Kangasala 1992-) sekä hänen johtokunnalleen!
Niin, mikä ihmeen VetKu? No, sehän on kaikkea edellä kerrottua ja paljon muuta: Veteraanikuorma-autojen Seura, se on VetKu se!