Yhteissisun vuodet
Vanajan autotehdas 1943 - 1968
- 3-4.3.1943
- Puolustusministeri Rudolf Waldenin aloitteesta järjestetään neuvottelutilaisuus aiheena kenttäarmeijan huutava ajoneuvopula. Asetetaan toimikunta tutkimaan kotimaisen autoteollisuuden - käytännössä Sisun - suhtautumista uuteen autoja valmistavaan kotimaiseen yritykseen.
- 20.3.1943
- Kutsutaan koolle kokous, jossa Kone Oy:n Heikki H. Herlin saa tehtäväkseen laatia ehdotuksen Sisun kanssa solmittavasta tuotantosopimuksesta. Kokouksessa esitellään luonnos perustettavan yrityksen yhtiöjärjestykseksi ja tehdään periaatepäätös uuden autoja valmistavan yrityksen perustamisesta. Uuden yhtiön nimeksi sovitaan Yhteissisu Oy.
- 23.3.1943
- Kauppa- ja teollisuusministeriö hyväksyy yhtiösopimuksen ja sen liitteenä olevan yhtiöjärjestyksen.
- 13.4.1943
- Yhteissisu Oy:n perustava kokous kutsutaan koolle. Päätetään perustaa Yhteissisu Oy niminen yritys kotipaikkanaan Helsinki. SAT:n toimitusjohtaja Tor Nessling kutsutaan uuden yhtiön toimitusjohtajaksi. Toiminta alkaa avaamalla pääkonttori Helsingin Erottajalle ja ryhtymällä etsimään sopivaa sijoituspaikkakuntaa tehtaalle. Valitaan Vanajan kunta Hämeen läänissä.
- 7-8.6.1943
- OY Suomen Autoteollisuus AB luovuttaa Yhteissisu Oy:lle viideksi vuodeksi yksinoikeuden Sisu S-21 kuorma-autojen valmistukseen.
- 8.6.1943
- Puolustusministeriö tilaa Yhteissisu Oy:ltä 2 000 kuorma-autoa siten, että vuonna 1944 toimitetaan 300 autoa, vuonna 1945 vähintään 700 autoa ja loput vuoden 1946 kuluessa. Samana päivänä tehdään lisätilaus vielä 5 000 kuorma- ja linja-auton toimittamisesta ilman erillistä aikamainintaa.
- 8.6.1943 - 31.7.1945
- Oy Suomen Autoteollisuus Ab valmistaa tänä aikana kirjanpidollisesti muutaman Sisu S-21 -auton Yhteissisu Oy:n nimissä.
- 10.1.1944
- Ostetaan Erik ja Margit Grenmanilta sekä eräiltä muilta tilallisilta maa-alue tehdasta varten. Eräiden lisäkauppojen jälkeen alueen pinta-alaksi rakennustöiden alkuun mennessä muodostuu 31,1 hehtaaria.
- 31.1.1944
- Rautatiehallitus hyväksyy suunnitelman tehdasalueelle johdettavasta pistoraiteesta. Ensimmäiset junat kulkevat raiteella jo marraskuussa, vaikka raide virallisesti otetaan käyttöön vasta vuoden 1945 tammikuussa.
- 28.2.1944
- Yhteissisu Oy:n hallitus päättää antaa Vanajan tehtaan rakennusurakan A.W. Liljeberg Oy:lle.
- 30.3.1944
- Yhteissisu Oy ja A.W. Liljeberg Oy allekirjoittavat rakennussopimuksen. Tehtaan rakennustyöt käynnistyvät huhtikuun alussa.
- 6.6.1944
- Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto Co:lta pyydetään tehdasalueen asemakaavasuunnittelu. Suunnitelma hyväksytään alustavasti seuraavan vuoden helmikuussa.
- 1.11.1944
- Alkuperäisen tehdasrakennuksen harjannostajaisia vietetään.
- Kesäkuu 1945
- Tehdasalueelle valmistuu vesi-, voima- ja lämpökeskus.
- Heinäkuu 1945
- Alkuperäinen tehdasrakennus eli ”varasto-kokoonpanohalli” otetaan osin keskeneräisenä käyttöön.
- 31.7.1945
- Ensimmäinen Yhteissisu Oy:n Vanajan tehtaalla Sisun toimittamista osista koottu auto valmistuu. Auton mallimerkinnäksi tulee Sisu S-22.
- 1.8.1945
- Ensimmäinen Yhteissisu Oy:n Vanajan tehtaalla valmistunut auto, Sisu S-22, ajetaan ulos tehdasrakennuksen itäisestä päätyovesta.
- 29.10.1945
- Autojen sarjatuotantotyyppinen kokoonpanotyö alkaa.
- 1.11.1945
- Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö myöntää Yhteissisu Oy:lle erivapauden koeajaa kokonaismassaltaan 8,0 tonnin autoja tehtaan lähiseudun teillä.
- 8.11.1945
- Ensimmäisen sarjatuotantoauton piti valmistua, mutta tapahtuma lykkääntyi seuraavan vuoden puolelle.
- 18-22.5.1946
- Yhteissisu Oy osallistuu kotimaisen teollisuuden näyttelyyn Helsingin Messuhallissa esitellen valmistamiaan Sisu S-22 ja Sisu S-22 K -autoja yksityiselle asiakassektorille.
- 18.12.1946
- KTM irtisanoo Yhteissisu Oy:n ja valtion välisen autojen toimitussopimuksen, koska toimitukset ovat viivästyneet yli kaikkien asetettujen aikarajojen.
- 31.12.1946
- Irtisanominen astuu voimaan.
- 1.2.1947
- Tor Nessling eroaa Yhteissisu Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä.
- 1.9.1947
- Diplomi-inisnööri Eero Kytölä kutsutaan Yhteissisu Oy:n toimitusjohtajaksi.
- 1.1.1948
- Se osa Vanajan kunnasta, jolla Yhteissisu Oy:n tehdas sijaitsee, liitetään Hämeenlinnan kaupunkiin.
- 18.4.1948
- Eero Kytölä antaa hallitukselle raportin Saksasta ja Ranskasta ostetuista puolitela-autoista ja muista liittoutuneiden ylijäämävarastoista hankituista tarvikkeista kuten moottoreista.
- 28.4.1948
- Yhteissisu Oy:n yhtiökokous päättää ottaa yhtiön uudeksi nimeksi Vanajan Autotehdas Oy.
- 8.6.1948
- Yhteissisu Oy:n oikeus käyttää Sisu-nimeä tuotemerkkinä päättyy. Vielä 10 autoa saadaan tämän jälkeen toimittaa Sisu-merkkisinä. Yhteensä Vanajan/Hämeenlinnan tehtaalta valmistui 294 Sisu-merkkistä ajoneuvoa.
Lähde: Yhteissisusta Vanajan ja Sisun kautta Patriaan / ISBN 952-91-5613-8 / Blomberg Olli / Kust. Patria Vehicles Oy / Hämeenlinna 2003.