Yhteissisun vuodet
In english
På svenska
3-4.3.1943
Puolustusministeri Rudolf Waldenin aloitteesta järjestetään neuvottelutilaisuus aiheena kenttäarmeijan huutava ajoneuvopula. Asetetaan toimikunta tutkimaan kotimaisen autoteollisuuden – käytännössä Sisun – suhtautumista uuteen autoja valmistavaan kotimaiseen yritykseen.
20.3.1943
Kutsutaan koolle kokous, jossa Kone Oy:n Heikki H. Herlin saa tehtäväkseen laatia ehdotuksen Sisun kanssa solmittavasta tuotantosopimuksesta. Kokouksessa esitellään luonnos perustettavan yrityksen yhtiöjärjestykseksi ja tehdään periaatepäätös uuden autoja valmistavan yrityksen perustamisesta. Uuden yhtiön nimeksi sovitaan Yhteissisu Oy.
23.3.1943
Kauppa- ja teollisuusministeriö hyväksyy yhtiösopimuksen ja sen liitteenä olevan yhtiöjärjestyksen.
13.4.1943
Yhteissisu Oy:n perustava kokous kutsutaan koolle. Päätetään perustaa Yhteissisu Oy niminen yritys kotipaikkanaan Helsinki. SAT:n toimitusjohtaja Tor Nessling kutsutaan uuden yhtiön toimitusjohtajaksi. Toiminta alkaa avaamalla pääkonttori Helsingin Erottajalle ja ryhtymällä etsimään sopivaa sijoituspaikkakuntaa tehtaalle. Valitaan Vanajan kunta Hämeen läänissä.
7-8.6.1943
OY Suomen Autoteollisuus AB luovuttaa Yhteissisu Oy:lle viideksi vuodeksi yksinoikeuden Sisu S-21 kuorma-autojen valmistukseen.
8.6.1943
Puolustusministeriö tilaa Yhteissisu Oy:ltä 2 000 kuorma-autoa siten, että vuonna 1944 toimitetaan 300 autoa, vuonna 1945 vähintään 700 autoa ja loput vuoden 1946 kuluessa. Samana päivänä tehdään lisätilaus vielä 5 000 kuorma- ja linja-auton toimittamisesta ilman erillistä aikamainintaa.
8.6.1943 – 31.7.1945
Oy Suomen Autoteollisuus Ab valmistaa tänä aikana kirjanpidollisesti muutaman Sisu S-21 -auton Yhteissisu Oy:n nimissä.
10.1.1944
Ostetaan Erik ja Margit Grenmanilta sekä eräiltä muilta tilallisilta maa-alue tehdasta varten. Eräiden lisäkauppojen jälkeen alueen pinta-alaksi rakennustöiden alkuun mennessä muodostuu 31,1 hehtaaria.
31.1.1944
Rautatiehallitus hyväksyy suunnitelman tehdasalueelle johdettavasta pistoraiteesta. Ensimmäiset junat kulkevat raiteella jo marraskuussa, vaikka raide virallisesti otetaan käyttöön vasta vuoden 1945 tammikuussa.
28.2.1944
Yhteissisu Oy:n hallitus päättää antaa Vanajan tehtaan rakennusurakan A.W. Liljeberg Oy:lle.
30.3.1944
Yhteissisu Oy ja A.W. Liljeberg Oy allekirjoittavat rakennussopimuksen. Tehtaan rakennustyöt käynnistyvät huhtikuun alussa.
6.6.1944
Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto Co:lta pyydetään tehdasalueen asemakaavasuunnittelu. Suunnitelma hyväksytään alustavasti seuraavan vuoden helmikuussa.
1.11.1944
Alkuperäisen tehdasrakennuksen harjannostajaisia vietetään.
Kesäkuu 1945
Tehdasalueelle valmistuu vesi-, voima- ja lämpökeskus.
Heinäkuu 1945
Alkuperäinen tehdasrakennus eli ”varasto-kokoonpanohalli” otetaan osin keskeneräisenä käyttöön.
31.7.1945
Ensimmäinen Yhteissisu Oy:n Vanajan tehtaalla Sisun toimittamista osista koottu auto valmistuu. Auton mallimerkinnäksi tulee Sisu S-22.
1.8.1945
Ensimmäinen Yhteissisu Oy:n Vanajan tehtaalla valmistunut auto, Sisu S-22, ajetaan ulos tehdasrakennuksen itäisestä päätyovesta.
29.10.1945
Autojen sarjatuotantotyyppinen kokoonpanotyö alkaa.
1.11.1945
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö myöntää Yhteissisu Oy:lle erivapauden koeajaa kokonaismassaltaan 8,0 tonnin autoja tehtaan lähiseudun teillä.
8.11.1945
Ensimmäisen sarjatuotantoauton piti valmistua, mutta tapahtuma lykkääntyi seuraavan vuoden puolelle.
18-22.5.1946
Yhteissisu Oy osallistuu kotimaisen teollisuuden näyttelyyn Helsingin Messuhallissa esitellen valmistamiaan Sisu S-22 ja Sisu S-22 K -autoja yksityiselle asiakassektorille.
18.12.1946
KTM irtisanoo Yhteissisu Oy:n ja valtion välisen autojen toimitussopimuksen, koska toimitukset ovat viivästyneet yli kaikkien asetettujen aikarajojen.
31.12.1946
Irtisanominen astuu voimaan.
1.2.1947
Tor Nessling eroaa Yhteissisu Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä.
1.9.1947
Diplomi-inisnööri Eero Kytölä kutsutaan Yhteissisu Oy:n toimitusjohtajaksi.
1.1.1948
Se osa Vanajan kunnasta, jolla Yhteissisu Oy:n tehdas sijaitsee, liitetään Hämeenlinnan kaupunkiin.
18.4.1948
Eero Kytölä antaa hallitukselle raportin Saksasta ja Ranskasta ostetuista puolitela-autoista ja muista liittoutuneiden ylijäämävarastoista hankituista tarvikkeista kuten moottoreista.
28.4.1948
Yhteissisu Oy:n yhtiökokous päättää ottaa yhtiön uudeksi nimeksi Vanajan Autotehdas Oy.
8.6.1948
Yhteissisu Oy:n oikeus käyttää Sisu-nimeä tuotemerkkinä päättyy. Vielä 10 autoa saadaan tämän jälkeen toimittaa Sisu-merkkisinä. Yhteensä Vanajan/Hämeenlinnan tehtaalta valmistui 294 Sisu-merkkistä ajoneuvoa.
Lähde: Yhteissisusta Vanajan ja Sisun kautta Patriaan / ISBN 952-91-5613-8 / Blomberg Olli / Kust. Patria Vehicles Oy / Hämeenlinna 2003.