Sisu-auton historia

1930-luku:

1931	Kahden Helsingin Kalliossa toimivan autokoritehtaan liiketoiminnat yhdistetään, syntyy O/Y Suomen Autoteollisuus A/B. Yhtiö aloittaa toimintansa osoitteessa Fleminginkatu 27. Autojen suunnittelu alkaa, sisäisenä työnimenä alusta alkaen ”Sisu”. Komponenttitoimittajaksi valitaan AB Volvo.
1932	Yhtiössä sisäisesti käytetty autojen työnimi ”Sisu” vahvistetaan yleisökilpailun perusteella viralliseksi tavaramerkiksi. Ensimmäiset 9 autoa – 1 linja-auto ja 8 kuorma-autoa – valmistuvat kesän ja syksyn aikana. Tuotantoperiaatteena jo tuolloin oli ”tehtaalta suoraan ajoon”, mikäli asiakas niin halusi. Yhtiön varsinainen voimahahmo, insinööri Tor Nessling, nimitetään toimitusjohtajaksi huhtikuussa ja saa vapaat kädet kehittää yritystä.
1933	Kotimaisten komponenttien käyttöä päätetään lisätä, syntyy lukuisia alihankintasuhteita, joista osa on edelleen voimassa. Autojen sarjatuotanto alkaa helmikuussa.
1934	Ensimmäiset kaksi raitiovaunua valmistuvat. Volvo-komponenttien käytöstä Sisu-autoissa luovutaan. Sisujen moottoriksi tulee lyhytaikaisesti kotimainen Olympia, mutta vaihtuu pian amerikkalaiseen Hercules-moottoriin.
1935	Ensimmäinen Sisu-teliauto (vetotavaltaan 6×2) valmistuu. `R`autatiekaluston valmistus alkaa VR:lle toimitetulla linja-autokorisilla rata-autoilla. Linja-autokorien tilauspohjainen valmistus Sisu- ja muunmerkkisille alustoille muodostaa aina sotien jälkeiseen aikaan saakka merkittävän osan tuotannosta
1936	Vienti käynnistyy, ensimmäisenä toimitetaan yksi kuorma-auton alusta Viroon.
1937	Ensimmäinen dieselmoottorinen Sisu valmistuu, moottorina amerikkalainen Hercules-diesel. Kokonaisten linja-autojen toimitus Latviaan alkaa. Rakennetaan sisäasiainministeriön tilauksesta mellakantorjuntaan tarkoitettu panssariauto. Yhtiö aloittaa oman asiakaslehden, Sisu-Uutisten julkaisemisen, lehti ilmestyi aluksi vuoteen 1941 saakka.
1938	`R`aitiovaunujen sarjavalmistus alkaa. Viroon toimitetaan 40 kuorma- ja linja-autonalustaa osina paikallisesti kokoonpantaviksi, myös kokonaisia linja-autoja viedään Baltian maihin.
1939	Tor Nessling ostaa O/Y Suomen Autoteollisuus A/B:n osake-enemmistön. Käynnistetään useiden eri automerkkien maahantuontineuvottelut, jotka talvisodan syttymisen vuoksi kuitenkin keskeytyvät. Oma vuosituotanto yltää ensimmäisen kerran 300 autoyksilöön.

1940-luku:

1940	Oma moottorituotanto amerikkalaisen Hercules-yhtiön myöntämällä lisenssillä alkaa, tuotannossa 4- ja 6-sylinterisiä bensiinikäyttöisiä auto-, meri- ja teollisuusmoottoreita.
1941	Karjaan tehtaiden (O/Y Karia A/B) rakennustyöt alulle. Sisun teknistä tuotantoa hajautetaan erilaisten sotatarvikkeiden valmistukseen, jota jatkuu vuoteen 1945 saakka.
1943	Yhteissisu Oy perustetaan Helsinkiin, aloite tulee Puolustusvoimilta, mukana ovat valtio ja maan kaikki tärkeimmät metalliteollisuusyritykset. Yhtiö rakennuttaa Vanajan kuntaan uuden tehtaan valmistamaan Sisu S-22 -kuorma-autoja. Valtio tilaa 7000 autoa, mutta vain 294 autoa valmistuu vuoteen 1948 mennessä.
1944	Osa Fleminginkadun toiminnoista evakossa Karjaan keskeneräisessä tehtaassa ja Helsingin ympäristökunnissa sijaitsevissa tiloissa.
1945	Sotakorvaustuotteiden (mm. 2 000 moottoria) valmistus Neuvostoliittoon alkaa jatkuen vuoteen 1952.
1946	Linja-autokorien, raitiovaunujen ja rautatiekaluston tuotanto siirtyy Karjaalle. Autokorien ja raitiovaunujen tuotemerkiksi tulee Karia. 1000:s Sisu-automoottori valmistuu. Solmitaan tuontisopimus Rolls-Royce -henkilöautoista.
1948	Yhteissisu Oy puretaan, toimintaa jatkamaan perustetaan Vanajan Autotehdas Oy, kuntaliitoksen myötä uudeksi kotipaikaksi tulee Hämeenlinnan kaupunki. Ensimmäinen Vanaja-merkkinen auto valmistuu Hämeenlinnan tehtaalta. Bentley- ja Rover-henkilöautojen sekä Land-Rover-maastoautojen tuonti alkaa. Brittiläisten Leyland-dieselmoottoreiden sarjakäyttö Sisuissa alkaa syrjäyttäen asteittain saksalaiset Henschel-dieselit. Aloitetaan amerikkalaiseen Anthony-nostimeen perustuvien mekaanisten takalaitanostimien valmistus.
1949	Ryhdytään panostamaan ”tehtaalta suoraan ajoon” tarkoitettujen Sisu-autojen valmistukseen (avolava ja takalaitanostin).

1950-luku:

1950	Kuorma-autojen tuotantoa aletaan mallikohtaisesti asteittain siirtää Karjaalle.
1951	Kootaan Fleminginkadun tehtaassa Suomen markkinoille 96 yksilön sarja hollantilaisia DAF-kuorma-autoja. Varustellaan sarja brittiläisiä Trojan-pakettiautoja Suomen markkinoille. Aloitetaan viisi vuotta kestänyt ranskalaisten Continental-telatraktoreiden maahantuonti.
1953	Raskaat kuorma-automallit saavat mallistonimen Jyry-Sisu.
1954	Sotakauden keskeyttämä rautatiekaluston valmistus jatkuu Karjaalla. Kuuluisa ratatyöauto ”Punatulkku” esitellään. Maantieliikenteeseen tarkoitettujen puoli- ja täysperävaunujen valmistus alkaa.
1955	Ennen talvisotaa päättynyt oma ohjaamotuotanto alkaa uudelleen, ensimmäisenä tuotteena Nalle-Sisun kokoteräshytti. Esitellään kevyt kuorma-automallisto Nalle-Sisu. Keskiraskas kuorma-automallisto saa nimekseen Kontio-Sisu. Rolls-Royce -dieselmoottorit otetaan käyttöön eräissä automalleissa. Varustellaan uusi sarja Trojan-pakettiautoja Suomen markkinoille, edellisen sarjan kanssa autojen määräksi tulee 105 yksilöä. Leyland-merkkisten linja- ja kuorma-autojen maahantuonti ja myynti alkaa. Sisu-Uutisten julkaiseminen aloitetaan uudelleen.
1956	Keskiraskaat linja-autoalustat saavat mallistonimen Ilves-Sisu. Kootaan 10 kappaleen sarja DKW-pakettiautoja Suomen markkinoille nimellä Donau-Sisu.
1957	Uusi pääkonttori- ja tehdasrakennus valmistuu Fleminginkadulle.
1958	Insinööri Ilmari Louhio avustajineen kehittää Sisu-nestemoottorin, jota sovelletaan mitä erilaisimpiin käyttötarkoituksiin, niin liikkuvassa kuin kiinteässä kalustossa. Valmistetaan sarja betoninkuljetusautoja periaatteella tehtaalta suoraan ajoon. Autokorituotanto (linja- ja myymäläautot) omille ja muunmerkkisille alustoille Karjaalla päättyy.
1959	O/Y Karia A/B:n eli Sisun oma raitiovaunuvalmistus päättyy.

1960-luku:

1960	O/Y Karia A/B fuusioidaan Oy Suomen Autoteollisuus Ab:iin. Esitellään karkeatekoinen, lähinnä sotilaskäyttöön tarkoitettu keskiraskas kuorma-automallisto Kärppä-Sisu. Laajamittainen vienti Etelä-Amerikkaan alkaa, aluksi 33 Kontio-Sisua Kolumbiaan; kaikkiaan sinne vietiin yli 1200 Sisua.
1961	Karjaan uusi kokoonpanohalli (150000 m2) ja liukuhihna (100 m) otetaan käyttöön. Pohjoismaiden suurin auto, Sisu K-50SS, valmistuu ja luovutetaan Kemijoki Oy:lle. Aloitetaan kaksi vuotta kestänyt Steyr-Puch -henkilöautojen maahantuonti.
1962	Sisu KB-112 on ensimmäinen sarjatuotantoon päässyt eurooppalainen kuorma-auto, jossa on hydraulisesti eteenpäin kipattava ohjaamo. Aloitetaan vuoteen 1975 kestänyt Triumph-autojen maahantuonti.
1963	Pien- ja teollisuusvetureiden valmistus Karjaalla alkaa, jatkuen vuoteen 1970.
1964	Leyland Motor Corporation Ltd.:stä tulee Sisun vähemmistöosakas. Esitellään nimellä ”Proto” tunnetuksi tuleva maastokuorma-auto KB-45, jota vuoteen 1982 mennessä valmistetaan eri malliversioina (KB-/A-/AH-45) yli 500 yksilön verran. Ensimmäisenä eurooppalaisena kuorma-autovalmistajana Sisu kokeilee kuorma-autojen paripyörien korvaamista erikoisleveillä taka-akselin yksittäisrenkailla. Valmistetaan VR:lle vuoteen 1965 mennessä 100 hydraulisella kippilaitteella varustettua rautatievaunua.
1965	Ensimmäisenä kuorma-autovalmistajana Euroopassa Sisu ottaa käyttöön lujitemuoviset konepeitot ja etulokasuojat nokkamallisissa autoissa. Karjaalla alkanutta maastokelpoisten sotilaskuorma-autojen valmistusta ryhdytään siirtämään Hämeenlinnaan. Kolumbian Bogotaan perustetaan Sisu-autojen tuontia, myyntiä ja huoltoa varten tytäryhtiö Sisu de Colombia Limitada, lyhyesti Sidecol.
1966	Cummins-dieselmoottoreiden käyttö Sisu-autoissa ja ratatyövaunuissa alkaa, aluksi V8-versioina. Kotimainen Valmet-diesel lisätään moottorivalikoimaan, aluksi 4-sylinterisenä Kontio-Sisuihin. Sisu perustaa oman, kuorma- ja linja-autoasentajan ammattiin valmentavan ammattikoulun.
1967	Esitellään yhdessä Autokori Oy:n kanssa edistyksellinen Sisu-Panther -turistibussi ja siitä johdettuna kaupunkibussin alusta. Harkitaan kokonpanotehtaan perustamista Kolumbiaan, maan epävakaa poliittinen tilanne johtaa hankkeesta luopumiseen.
1968	Vanajan Autotehdas Oy fuusioidaan Oy Suomen Autoteollisuus Ab:iin. Vanaja aloittaa nosturialustojen valmistuksen. Valtio tulee Sisun osakkeenomistajaksi 17,2 % osuudella.
1969	Kuuluisa M-sarja eli bulldog-mallinen Jyry-Sisu esitellään. Nokalliset Vanajat saavat Jyry-Sisun ohjaamon, bulldog-malliset jo edellisenä vuonna brittiläisen Ergomatic-ohjaamon. Legendaaristen Vetomestareiden eli terminaalitraktoreiden valmistus alkaa Karjaalla, mutta siirretään pian Hämeenlinnaan.

1970-luku:

1970	Tor Nessling jättää Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n ja sen tytäryhtiöiden toimitusjohtajan tehtävät.
1971	Toimitusjohtajaksi nimitetään diplomi-insinööri Eric Gillberg. Perinteikäs, vuonna 1929 perustettu maahantuontiyhtiö Oy Voimavaunu Ab sulautetaan Oy Suomen Autoteollisuus Ab:iin, jonka seurauksena lukuisten brittiläisten ajoneuvomerkkien edustus siirtyi Sisu-organisaatiolle. Viimeiset Vanaja-merkkiset ajoneuvot valmistuvat, yhteensä valmistui 7140 yksilöä. Sisu jatkaa Vanajan aloittaman nosturialustojen valmistuksen. Laajentuneen Leyland-yhteistyön myötä käytännössä kaikki British Leyland -konsernin valmistamat ajoneuvot ja työkoneet liitetään asteittain Sisun maahantuontiohjelmaan.
1973	Sisu-nestemoottoreiden tuotanto siirretään Nesco Oy:lle, jonka omistavat Sisu (40 %), Multilift Oy (40 %) ja kehitysyhtiö Sponsor Oy (20 %). Sisu myy sittemmin osuutensa Partekille tämän ostaessa Multiliftin vuonna 1977.
1974	Solmitaan valtion kanssa esisopimus Tor Nesslingin eri tahoille testamenttaamien osakkaiden siirtämisestä valtion omistukseen. Aloitetaan yhteistyössä Lahden Autokori Oy:n kanssa alumiinikoristen bussien vienti Sveitsiin, myös pelkkiä alustoja viedään sikäläisille koritehtaille. Sisu-Uutiset -lehdestä tulee Sisu-Viesti, sittemmin Sisuviesti.
1975	Valtio lunastaa eri tahoilta osakkeita, jota oikeuttavat 50 % kokonaisomistukseen Oy Suomen Autoteollisuus Ab:ssa tytäryhtiöineen.
1976	Solmitaan ns. kolmikantasopimus, jolla Sisun omistajiksi valtion (78 %) ja pienosakkaiden lisäksi tulevat British Leyland International Ltd ja Saab-Scania AB, kumpikin 10 % osuudella.
1977	Esitellään sekä linja- että kuorma-autokäyttöön soveltuva nokaton SB-127 -sarjan alusta, joka saa nimekseen Moni-Sisu. Valmet-moottorisille Kontio-Sisuille annetaan mallistonimeksi Karhu-Sisu. Lujitemuovisten komponenttien valmistusta aletaan siirtää Mäntyharjulle.
1979	Kuorma-autohyttien vienti alkaa, ensimmäisenä M-sarjan teräsohjaamoja Irlantiin Dennison Truck Mfg. Ltd.:lle. Mäntyharjun muovitehdas, sittemmin Sisun ja Neste Oy:n 60/40-periaatteella omistama Sinex Oy, otetaan kokonaisuudessaan käyttöön huhtikuussa. Toimitetaan Huippuvuorille Wiima-korilla varustettu, 4×4-vetoiselle Karhu-Sisu -alustalle rakennettu arktisten olosuhteiden linja-auto.

1980-luku:

1980	Myöhemmin monin tavoin palkittu S-sarja tulee markkinoille, ensimmäisenä malli SK 150. Panssari-Sisun eli Pasi-miehistönkuljetusvaunun prototyyppi XA 180 valmistuu. Maasto-Sisun eli Masi-sotilaskuorma-auton prototyyppi SA 150 valmistuu. Aloitetaan Hämeenlinnan tehtaalla neljä vuotta kestänyt Sisu-nostotelien asennus muunmerkkisiin kuorma-autoihin. Lujitemuoviosien toimitus Scania-kuorma-autoihin (T-sarja) alkaa
1981	Oy Suomen Autoteollisuus Ab täyttää 50 vuotta. Uudeksi nimeksi otetaan Oy Sisu-Auto Ab. Helge Nygénin kirjoittama 50-vuotishistoriateos ”Sisu Suomen ja maailman teillä” julkaistaan Valmistetaan 50 yksilön sarja erikoisvarusteltuja M-162 ja R-142 -sarjojen juhlamalleja, joista 15 ensimmäistä luovutetaan tilaajilleen yhtiön 50-vuotisjuhlassa Finlandia-talolla. S-sarja täydentyy syksyllä nokallisella SR-mallistolla ja nokattomalla SM-mallistolla. Hämeenlinnasta valmistuu 10000:s tehtaassa tuotettu ajoneuvo, joka on Vetomestari. Nosturialustojen valmistus päättyy, Lokomo Oy:lle tehtiin yhteensä 542 alustaa eri kokoluokissa.
1982	BLMC-tuotteiden (Leyland) tuonti ja myynti lopetetaan. Iveco-hyötyajoneuvojen maahantuonti alkaa (loppuakseen vuonna 1988).
1983	Nokallinen Sisu SR -sarja valitaan Vuoden Kuorma-autoksi Suomessa.
1984	Jorma S. Jerkku nimitetään toimitusjohtajaksi, hän hoitaa tehtävää helmikuuhun 1993. Bulldog-mallinen Sisu SM -sarja valitaan Vuoden Kuorma-autoksi Suomessa. Luovutetaan asiakkaalle 40000:s Sisu-merkkinen auto, ostajana kuljetusliike Teuvo Saarinen Ky.
1985	Sisun oma akselistotuotanto siirretään Fleminginkadulta Hämeenlinnaan. NA-sarjan Nasu-telakuorma-autojen valmistus Hämeenlinnassa alkaa. Sisu liittyy kuorma-autojen ratakilpailutoimintaan perustamalla Sisu Racing -kilpatallin, jonka kehittämällä kalustolla voitetaan Euroopan mestaruudet vuosina 1991, 1992 ja 1993. Viimeinen Kontio-/Karhu-Sisu -perheeseen kuulunut yksilö valmistuu ja luovutetaan asiakkaalle joulukuussa.
1986	Sisu saatiin kulkemaan viinalla; VTT suoritti kokeita etanolikäyttöön sovelletulla Valmet-moottorisella Karhu-Sisulla.
1987	Texasiin perustetaan Vetomestareita valmistava tehdas, tuotemerkkeinä aluksi Sisu, sitten Sisu-Magnum ja loppuvaiheessa Magnum.
1988	Sisun ja samalla Suomen ensimmäinen 5-akselinen kuorma-auto luovutetaan Kuljetusliike Honkanen Oy:lle.
1989	Viimeiset Sisu-merkkiset linja-autot valmistetaan ja toimitetaan Viipuriin.

1990-luku:

1991	Oy Sisu Auto Ab täyttää 60 vuotta. Juha Pärssisen kokoama 60-vuotisjuhlakirja ”Kaikki pyörät vetämään – 60 tositarinaa suomalaisesta Sisusta” julkaistaan. Sisu Terminal Systems -liiketoimintaryhmä perustetaan vastaamaan Vetomestareiden ja muiden materiaalinkäsittelykoneiden valmistuksesta ja markkinoinnista. Ostetaan ruotsalaiselta Bollnäs-yhtiöltä osa sen terminaalitraktoreiden valmistukseen liittyvistä liiketoiminnoista.
1992	Esitellään nestekaasukäyttöiset SK 181 -sarjan kuorma-autot erilaisiin kunnallisteknisiin kuljetustehtäviin.
1993	Yhtiön uudelleenjärjestelyjen yhteydessä Heikki Luostarinen nimitetään toimitusjohtajaksi. Ostetaan vakavin kilpailija terminaalitraktorimarkkinoilla, USA:n Kansasissa toimiva Ottawa Truck Corporation.
1994	Christer Granskog nimitetään toimitusjohtajaksi, ollen viimeinen tässä tehtävässä ”vanhassa” Oy Sisu-Auto Ab:ssa. Oy Sisu-Auto Ab ostaa toukokuussa Valmet Oy:ltä siirto- ja metsäkoneiden sekä traktoreiden ja moottoreiden tuotannon, syntyy uusi konserni, jonka hallintoyhtiöksi perustetaan Oy Sisu Ab. Kuorma-autotuotannosta vastaamaan perustetaan ”uusi” Oy Sisu Auto Ab. Sisu Auto lunastaa Neste Oy:n osuuden Sinex Oy:stä ja myy tehtaan yksityisomistukseen.
1995	Håkan Lindberg on ”uuden” Oy Sisu Auto Ab:n ensimmäinen toimitusjohtaja hoitaen virkaa vuoden 1994 marraskuusta vuoden 1995 helmikuuhun, jonka jälkeen tehtävään nimitetään Pekka E. Ojanen. Sisu-konsernin alaisuudessa toimineesta Sisu Axles -yksiköstä muodostetaan tytäryhtiö nimeltä Sisu Akselit Oy. Sisu-konsernissa sotilasajoneuvotuotannosta eli Masi-, Misu- Nasu-, Pasi-, Rasi- ja Raisu-ajoneuvojen valmistuksesta vastannut Sisu Defence -yksikkö yhtiöitetään ja saa nimekseen Sisu Defence Oy. Sisun omalla ohjaamolla varustettu ensimmäisen sukupolven E-sarja esitellään marraskuussa.
1996	Esitellään superjäreä Supra-mallisto, ensimmäinen yksilö toimitetaan Maanrakennus Alamäki Oy:lle; tuotanto siirretään sittemmin Sandvik-yhtymän omistamalle Tamrockille. Sisu-konsernissa materiaalinkäsittelylaitteista vastannut Sisu Terminal Systems Oy siirtää Vetomestareiden Suomen tuotannon Hämeenlinnasta Tampereelle Valmetin entiseen siirtokonetehtaaseen. Sisun nimissä on sitä ennen valmistunut yhteensä 2600 Vetomestaria. Sisu Defence Oy myydään valtion omistamalle Suomen Puolustusväline Oy:lle ja liitetään siihen seuraavana vuonna nimellä Patria Vehicles Oy.
1997	Sisu-konserni ja Partek-konserni yhdistyvät. Valmet-traktoritehtaasta tulee Sisu Traktorit Oy ja pian sen jälkeen Valtra Oy. Valmet-moottoritehtaasta tulee Sisu Diesel Oy. Oy Sisu Auto Ab ja ranskalainen Renault V.I. perustavat 50/50-periaatteella RS Hansa Auto Oy:n markkinoimaan Sisu- ja Renault-hyötyajoneuvoja Suomessa, Baltiassa ja muilla lähialueilla. Sisun ja RVI:n välillä solmitaan laaja sopimus osatoimituksista ja vientitoiminnasta. Sisun oma ohjaamotuotanto päättyy. Renault-perustaisella ohjaamolla varustettu toisen sukupolven E-sarja esitellään toukokuussa. Mack-dieselmoottorit lisätään moottorivalikoimaan. Oy Sisu Auto Ab aloittaa uudelleen maastokelpoisten sotilaskuorma-autojen valmistuksen, syntyy Renault-ohjaamolla varustettu HMTV-sarja.
1999	Partek myy Sisu Akselit Oy:n sijoittajaryhmälle ja yhtiön toimivalle johdolle, syntyy Sisu Axles Inc. Oy, sekä Sisu Diesel Oy:n ja Valtra Oy:n amerikkalaiselle AGCO-yhtymälle. Tuhannes Renault-ohjaamolla varustettu Sisu valmistuu marraskuussa; asiakkaana Östermans Alltrans.

2000-luku:

2000	Ensimmäinen 2000-luvulla valmistunut Sisu luovutetaan tammikuussa Kuljetus Ri-Ni Ay:lle.
2001	EU:n kilpailulainsäädännön johdosta Sisu Auto lunastaa tammikuussa RVI:n osuuden RS Hansa Autosta. RS Hansa Auto Oy:n toiminnot sulautetaan Oy Sisu Auto Ab:iin. Oy Sisu Auto Ab aloittaa Renault-hyötyajoneuvojen maahantuonnin. Tampereella, Sisun 70-vuotisjuhlien yhteydessä, luovutetaan 50000:s Sisu-merkkinen auto, asiakkaana Trukkipalvelu Jukka Turja Oy. Nils Hagman tulee Sisu Auton toimitusjohtajaksi toukokuussa. Renault-dieselit (ns. konsernimoottorit) tulevat uudeksi moottorivaihtoehdoksi.
2002	Caterpillar-dieselmoottorit lisätään moottorivalikoimaan. 2000:s Renault-ohjaamoinen Sisu luovutetaan huhtikuussa Kuljetusliike Sampo Prosille. Kone Oyj ostaa Partek-konsernin ja sen omistuksessa vielä olleet osat Sisu-konsernista.
2003	Esitellään lentokenttäkäyttöön tarkoitettu suurtehopaloauto E18T 6×6, valmistus yhteistyössä Conlog Oy:n ja Veljekset Kulmala Oy:n kanssa. Kone Oyj lopettaa asteittain Sisu-tuotemerkin käytön eri tehtaissaan valmistamissaan materiaalinkäsittelykoneissa ja ottaa niissä käyttöön yritysostojen kautta haltuunsa saaman tuotenimen Kalmar.
2004	Suomalainen sijoittajaryhmä perustaa maaliskuussa Suomen Autoteollisuus Oy:n, joka ostaa Oy Sisu Auto Ab:n koko osakekannan Kone Oyj:ltä. Omista Baltian toiminnoista luovutaan. 3000:s Renault-ohjaamolla varustettu Sisu luovutetaan syyskuussa Kuljetusliike V. Lehtinen Oy:lle. Sisu Auto panostaa tehtaalta suoraan ajoon soveltuvien kuorma-autojen valmistukseen; käyttökohteina erityisesti raakapuun ja maa-ainesten kuljetukset. Sisun oma vientitoiminta lähtee vahvaan nousuun, mm. Sveitsiin ryhdytään viemään 5-akselisia tehdasvalmiita kippiautoja.
2005	Suomen Autoteollisuus Oy:n toimitusjohtaja Teppo Raitis aloittaa vuoden alussa myös Sisu Auton toimitusjohtajana. Sisu julkistaa vuoden lopulla uudet C500, R500 ja C600 -mallit. Perustetaan uusi Sisu Defence -yksikkö vastaamaan sotilaskuorma-autojen valmistuksesta ja markkinoinnista.
2006	Sisu täyttää yhtiönä ja tuotemerkkinä 75 vuotta. Olli Blombergin kirjoittama 75-vuotishistoriateos ”Suomalaista Sisua vuodesta 1931 – Monialaosaajasta kuorma-autotehtaaksi” julkaistaan. Sisu esittelee käyttötehtävien mukaan nimetyn uuden mallistoperheen, johon kuuluvat sovellukset Crane, Rock, Roll, Timber ja Works. Sisu Defence -yksikkö yhtiöitetään; syntyy ”uusi” Sisu Defence Oy, jonka tuotannossa ovat panssaroidulla ohjaamolla ja miinasuojatulla alustalla varustetut mallit E7T 4×4, E13T 6×6 ja 8×8, E15T 10×10 sekä Renault-ohjaamolla varustetut mallit E11T 6×6 ja 8×8.
2007	Renault-hyötyajoneuvojen maahantuontia ja markkinointia varten perustetaan tytäryhtiö LT Finland Oy. Huolto- ja jälkimarkkinointitoiminnot myydään Veho Group Oy Ab:lle.