Kesän keikka

Juniorkiertoa_merkki

Veteraanikuorma-autojen Seura ry:n näyttävintä toimintaa ovat olleet lähes seuran perustamisvuosista lähtien kesäkuun alkuviikkojen aikana ajettavat matka-ajot, eli Keikat"

Ensimmäinen varsinainen matka-ajo oli vuoden 1989 PITKÄ KEIKKA Rovaniemeltä Lappeenrantaan

Keikkaperinteen syntyhistoria.

Kesällä 1988 Turun Kaupunginteatterilla vietetyn Suomen Kuorma-autoliitto ry:n liittokokouksen "vetonaulaksi" oli kutsuttu edellisen vuoden kokouksessa (Kuopio) perustetun Veteraanikuorma-autojen seuran jäsenistöä autoineen. Samassa yhteydessä pidetyssä Seuran vuosikokouksessa ideoitiin suuntaviivoja nuoren yhdistyksen tulevalle toiminnalle.

Ajoneuvohistorian tallennuksen "Grand old Man", Olavi Sallinen Kangasalta, ehdotti valmisteltavaksi ajoa kaikkien automiesten Mekkaan, Petsamoon - tietenkin juuri sellaisilla autoilla, joilla tuota legendaarista rahtirallia oli 40 -luvun alussa hoidettu.

Innostusta asian toteuttamiseen ei kokouksen osanottajilta puuttunut, mutta koska kyse oli kuitenkin suuren ja arvaamattoman itänaapurin, Neuvostoliiton alueesta päätettiin kokoontumisajoa harjoitella ensin turvallisesti kotimaan kamaralla.

Toteutettu "harjoitteluajo" oli sitten mainittu Pitkä Keikka, yli 800 km:n leiskaus Lapin pääkaupungista Karjalaisten maille! Tokihan perustavoitekin, Petsamon Keikka Liinahamarin satamaan, saatiin sittemmin toteutetuksi - tosin vasta toisella yrittämällä viisi vuotta ensimmäisen Jäämeren Keikan jälkeen.

Petsamon Liikenteen 50v. juhla-ajona ajettu Jäämeren Keikka jouduttiin suuntaamaan Norjan puolelle Neuvostoliiton viranomaisten evättyä viime hetkellä pääsyn Muurmanskin hallintoalueelle.

Puolison, koko perheen tai hyvän ystävän kanssa ajettu retki vanhalla kuorma-autolla mielenkiintoisille, historiallisen taustan omaaville seuduille on osallistujille aina kesän kohokohta. Vuosien varrella useimmat aktiivisemmin osallistuvista seuran jäsenistä ovat tulleet toisilleen tutuiksi, jopa hyviksi ystäviksi, joita on ilo tavata ja joiden kanssa aika kuluu rattoisasti. Jokaisella keikalla mukaan tulee myös uusia jäseniä, joten mistään kuppikuntaisuudesta ei siis ole pelkoa.

Tavoite

Keikkojen tarkoitus onkin, paitsi esitellä kuorma-autoihin ja niiden käyttöön liittyvän perinteen tallennusharrastusta, myös tutustuttaa aina uusia paikkakuntia ja yrityksiä Seuran jäsenistölle. Näin säilytämme mielenkiintomme osallistua Keikalle vuodesta toiseen.

Kilpailuhenkeä, leikkimielellä.

Keikalla palkitaan aina yksi osallistuja Seuran tarkoitusperien hyväksi tehdystä työstä. Palkittava saa vuodeksi haltuunsa arvostetun kiertopalkinnon, kupariin pakotetun "kanttiauto-reliefin", jonka on lahjoittanut A-Vakuutus. Seuran hallitus päättää palkitsemisperusteista tapauskohtaisesti. Toinaan kiertopalkinto on luovutettu Keikan lähtöpaikkakunnalle pisimmän matkan takaa saapuneelle osallistujalle. Pitkän matkan ajaminen museokuorma-autolla kun on kulttuuriteko sinänsä, ja todistaa ennen muuta perinteen todellista vaalimista.

Perinnetallennuksen jatkumisen turvaamisesta on Seurassa kannettu huolta sen alkuajoista lähtien. Seuran puheenjohtajana vv. 1991 - 2001 toiminut Veikko Hoppula on lahjoittanut "Nuorimman osallistujan kiertopalkinnon" nuorten harrastajien aktivoimiseksi. Palkinto myönnetään kullakin keikalla nuorimmalle Seuran jäsenelle, joka ajoneuvolla osallistuu ko. keikalle.

NÄRKO -palkinto luovutetaan kunkin keikan päätapahtuman aikana suoritettavan yleisön suosikki -äänestyksen perusteella keikan sympaattisimmalle autolle. Mikäli jo aiemmin voittanut ajoneuvo äänestetään yleisön suosikiksi uudelleen, palkitaan toiseksi eniten ääniä saanut ajoneuvo.

Palkinnon on asettanut Seuran toimintaa tukeva NÄRKO FINLAND Oy vuonna 2005 ajetun Etelä-Pohjanmaan Keikan yhteydessä Närpiössä.

Vuoden Mutteri

Kesäkeikalla palkitaan myös hyvästä entisöinnistä. Vuoden Mutteri on Arto Rantalan aloitteesta syntynyt Vetkun entisöintipalkinto. Vetkun vastaavana museoajoneuvo-tarkastajana toimiva Arto on aina kantanut huolta hyvästä laatutasosta ja suunnitteli palkintoa pitkään. Vuonna 2010 palkinto jaettiin ensimmäinen kerran. 

Arton idea on, että järjestämättä perinteistä entisöintikilpailua jaetaan tunnustuspalkinto esimerkillisestä hyötyauton entisöinnistä. Näin palkituksi voi tulla myös taitaja, joka ei itse halua aikaansaannoksestaan ”tehrä numeroo”.

Säännöt ovat koko ajan olleet samat, ja aloite palkittavasta on aina tullut museoajoneuvotarkastajilta. Tänä vuonna Vetkun hallitus vielä tarkensi ehdokasasettelun käytäntöä.

 

Säännöt

1. Veteraanikuorma-autoseura ry jakaa vuosittain kesäkeikan yhteydessä Vuoden Mutteri-kiertopalkinnon edellisen vuoden parhaasta hyötyajoneuvon entisöinnistä.

2. Palkittavan henkilön tulee olla auton omistaja ja Veteraanikuorma-autoseura ry:n jäsen. Palkittavan ajoneuvon tulee olla rekisteröity museoajoneuvoksi.

3. Ehdotuksen palkinnon saajasta voi tehdä rekisteröity museoajoneuvotarkastaja. Veteraanikuorma-autoseuran hallitus pyytää seuran jäsenluettelossa olevilta tarkastajilta esityksiä palkitsemisen arvoisista entisöinneistä. Hallitus voi ennen päätöksentekoa pyytää lausuntoa seuran vastaavalta museoajoneuvotarkastajalta.

4. Vuoden Mutterilla palkittavaa arvioitaessa huomioidaan mm.

- ajoneuvon alkuperäisyys ja historiatietojen tallennus

- entisöintityön laatu ja määrä

- ajoneuvon erikoisuus ja harvinaisuus

- päällirakenteet ja varusteet

5. Vuoden Mutterin voi saada vain yhdestä entisöinnistä.

6. Kiertopalkintoon kiinnitetään nimilaatta ajoneuvotietoineen. Palkitulle luovutetaan omaksi autoon kiinnitettävä keulamerkki.

7. Kiertopalkinto tulee palauttaa hyvissä ajoin ennen seuraavaa palkitsemista Veteraanikuorma-autoseura ry:lle.

8. Nämä säännöt on tarkistettu hyväksytty 17.8.2013 toistaiseksi voimassa olevina, ja niitä voidaan muuttaa hallituksen yksimielisellä päätöksellä.

 

Keikoille pyritään varustautumaan mahdollisimman tarkoin ajoneuvon aikakautta edustavalla tavalla. Autoilijan sarkapuku tai nahkatakki/saapashousu -yhdistelmä, flanellipaita, 'jatsarivartiset' saappaat ja koppalakki kuuluvat vakio asusteisiin. Naispuolisilla osallistujilla ruudulliset hameet,essut ja huivit, kuin myös sopivat eväskorit täydentävät kokonaisuutta. Jos tupakaksi pannaan, on merkki tavallisemmin joko Työmies tai Saimaa puuholkilla, joskus myös pilli-Klubi.

Auton etumaskiin kiinnitetään Keikan ajokilpi, joista onkin tullut haluttua keräystavaraa.